Idearikkaat vaasalaiset

Lauantai 27.10.2012 - Juha Silander

Vaalikampanjointi alkaa olla lopuillaan, huomenna (su 28.10.2012) on vihdoin varsinainen vaalipäivä. Viimeiset viikot ovat olleet todella upeita ja palkitsevia, ei vähiten siksi, että olen saanut keskustella satojen vaasalaisten kanssa siitä, miltä oman kotikaupunkimme tulisi näyttää tulevaisuudessa.

Kehitysideoita on esitetty niin vanhustenhuoltoon, sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen, asuin- ja yritystonttien kaavoittamiseen, Botniahallin nykyistä laajempaan hyötykäyttöön, kielikylvyn ja kaksikielisen kampusmallin kehittämiseen kuin myös muun muassa kaupungin taloustilanteen parantamiseen. Listaa voisi jatkaa lähes loputtomiin.

Olen erittäin kiitollinen kaikista saamistani ideoista ja ehdotuksista. Toivon sydämestäni, että mikäli huomenna tulen valituksi Vaasan uuteen kaupunginvaltuustoon, olette kaikki minuun edelleen yhteydessä tulevan nelivuotiskauden aikana ja jaatte näkemyksiänne siitä, mikä toimii ja mikä ei.

Kuten vanha sanonta sanoo, vain annetut äänet lasketaan. Nyt siis pyydän nöyrimmin, että muistaisitte jokainen käydä äänestämässä. Jokaista ääntä tarvitaan! Suuret kiitokset avustanne ja tuestanne!

Malttia ja yhteistyötä

Maanantai 8.10.2012 - Juha Silander

Vaasan asukasmäärän kasvu on ollut viime vuosina erittäin merkittävää, eikä kasvulle näy loppua. Tämä on kaupungin kehittymisen kannalta erittäin hieno asia. Samaan aikaan Vaasan yrityselämällä on mennyt jopa poikkeuksellisen hyvin, jolloin myös kaupungin yhteisöverotulot ovat olleet huippulukemissa jo usean vuoden ajan.

Taloudellinen menestys on rohkaissut kaupungin päättäjiä tekemään suuria, uskaliaita investointipäätöksiä tuleville vuosille. Nyt on kuitenkin saavutettu jonkinlainen taitekohta, jossa kaupungin verotulokertymä uhkaa pienetä. Tilanteeseen on reagoitu muun muassa perustamalla lukuisia työryhmiä talouden tasapainottamiseksi.

Osa työryhmistä on toki löytänyt konkreettisia ratkaisuja kaupungin talouden tasapainottamiseksi. Mutta ovatko esitetyt toimet todella riittäviä? Pitäisikö myös investointisuunnitelmat ottaa uudelleen käsittelyyn ja pohtia, voisiko investoinnit jakaa suunniteltua pidemmälle ajanjaksolle? Tarvitseeko kaikkea tehdä samaan aikaan? Välillä tulee väistämättäkin sellainen tunne, että esitykset suurista investointihankkeista tehdään ennen kaikkea äänten kalastelun vuoksi. Tämä ei ole vastuullista päätöksentekoa.

Kaupungin lainamäärä / asukas kasvaa uhkaavan kovaa vauhtia. Haluammeko todella jättää ylivelkaantuneen Vaasan tuleville sukupolville?

Kyse ei missään nimessä ole siitä, etteivätkö esitetyt investointihankkeet olisi tärkeitä. Meillä on aivan varmasti käyttöä niin jäähallin laajennukselle, jalkapallostadionille kuin palloiluhallillekin, ehkä jopa hevosurheilukeskukselle.

Kysymys on enemmänkin siitä, millä aikataululla kyseiset ja muut esiin nousevat investointitarpeet tulisi tehdä. Kaupungin kasvaessa investointien prioriteettilistan kärjessä tulisi joka tapauksessa aina olla päiväkotien ja koulujen rakentaminen. Erityisesti koulujen rakentamisen osalta päätöksiä pitäisi pystyä tekemään nykyistä nopeammin, jotta toimivat, asianmukaiset koulutilat saadaan osoitettua kaikille oppilaille alusta alkaen.

Tärkeää on huomata, että Vaasan kaupungin ei tarvitse maksaa kaikkea. Jos ja kun teemme jatkossa lisää ihmisten vapaa-aikaa tukevia investointeja, niihin tulee nykyistä aktiivisemmin etsiä erilaisia rahoitusmalleja.

Harrastepaikat, jotka ovat koko Vaasan lähialueen asukkaiden käytössä, tulisi aina rahoittaa yhdessä ympäristökuntien kanssa, suhteessa arvioituun kävijämäärään eri kunnista.

Kuntayhteistyön lisäksi myös yhteistyö alueen elinkeinoelämän kanssa on tärkeää. Keskusteluissa suunnitellusta Musiikki- ja kongressitalosta tämä onkin jo onneksi ymmärretty. Musiikki- ja kongressitalo mahdollistaa suurehkojen kongressien järjestämisen Vaasassa, jolloin se samalla tuo majoittujia hotelleihin, lisää ravintoloiden ja kauppojen asiakasmääriä sekä tietysti ylipäänsä lisää Vaasan tunnettuutta. On siis täysin perusteltua, että Vaasan kaupunki ei maksa koko hanketta vaan osa rahoitetaan alueen elinkeinoelämän toimesta.

Tarvitaan siis sekä malttia että yhteistyötä. Niiden avulla päästään parhaimpaan, taloudellisesti turvallisimpaan lopputulokseen.