Ymmärrys taloudesta hukassa

Torstai 23.1.2020 - Juha Silander

Vaasan kaupungissa on meneillään ennen näkemättömän suuri ponnistus kaupungin talouden tasapainottamiseksi. Viime vuosien aikana kertynyt kumulatiivinen alijäämä tulee saada katettua pikaisesti, kuntalain asettamien vaatimusten mukaisesti.

Kaupunginvaltuuston budjettikokouksessa päätimme asettaa koko kaupungille 2,05 % säästövelvoitteen suhteessa alun perin esitettyihin talousarviolukuihin. Kaupungin tulosalueet ovat kovalla vauhdilla valmistelleet esityksiään käyttötalousbudjetiksi vuodelle 2020, asetetut lisäsäästöt huomioiden.

Olen päässyt seuraamaan tasapainotustyötä läheltä erityisesti sosiaali- ja terveyslautakunnan osalta. Kyseinen lautakunta kantaakin ylivoimaisesti suurimman vastuun kaupungin taloudesta ja sitä kautta myös sen tasapainoon saattamisesta. Asetimme lautakunnan joulukuun kokouksessa tasapainotustyöryhmän, johon nimettiin yksi edustaja kustakin puolueesta. Sain "kunnian" edustaa kokoomusta ko. työryhmässä.

Tasapainotustyöryhmä kokousti kolme kertaa, käyden johtavien virkamiesten kanssa läpi kohta kohdalta läpi sellaisia asioita, joissa edes teoriassa olisi mahdollisuus säästämiseen. Useat asiat sote-sektorilla ovat lakisääteisiä. Lisäksi joukossa on monia palveluita, joiden heikentäminen ei ole käytännössä järkevää, sillä ne aiheuttaisivat entistä suurempia kustannuksia toisaalla.

Saimme työryhmän viimeisessä kokouksessa aikaan yksimielisen esityksen talouden tasapainottamiseksi.

Kuluvan viikon tiistaina, 21.1.2020, sote-lautakunta kokoontui käymään esitettyjä leikkauksia läpi, osana käyttötalousarvion hyväksymistä. Yllättäen lautakunnan kokoukseen tuotiin kahden lautakunnan jäsenen toimesta huomattava lista kululisäyksiä. Yhteensä lisäyksiä talousarvioon esitettiin 16 kpl, muistini mukaan n. 1,8 miljoonan euron edestä!

Tämä tuli minulle ja myös monelle muulle täytenä yllätyksenä. Olimmehan olleet työryhmässä täysin yksimielisiä, ja epäilemättä jokainen työryhmän jäsen oli myös prosessin aikana konsultoinut omia taustaryhmiään (=puolueiden valtuustoryhmät / kunnallisjärjestöjen hallitukset) asiassa.

Saimme äänestettyä lautakunnassa kahdeksan lisäysesitystä kumoon, mutta valitettavasti toiset kahdeksan ehdotusta menivät lautakunnan äänestyksessä niukalla äänten enemmistöllä läpi. Jätimme yhdessä toisen kokoomuslaisen lautakunnan jäsenen kanssa kirjallisen eriävän mielipiteen lautakunnan päätökseen lisätä kuluja, vedoten kaupungin haastavaan taloudelliseen tilanteeseen. Kaksi muuta lautakunnan jäsentä yhtyi eriävään mielipiteeseemme.

Olen todella häkeltynyt, että tällaista pääsee tapahtumaan. Joka ainut meistä valtuutetuista haluaisi lisätä rahaa moneen kohtaan eikä palvelutasoa haluttaisi heikentää millään sektorilla. Mutta ikävä kyllä tosiasia on se, ettei nykytasoiseen palveluun ole Vaasalla enää varaa. Meidän tulee elää "suu säkkiä myöten", vaikka se tekeekin kipeää.

Tuntuu todella siltä, että ymmärrys kaupungin taloustilanteen vakavuudesta on edelleen täysin epäselvä monille poliitikoille. Valitettavasti. 

2 kommenttia . Avainsanat: talous, Vaasa, tasapainotus, raha, sote, tasapaino, päättäjät, valtuutetut

Uudistamisen pakkomielle

Perjantai 10.2.2017 - Juha Silander

Uudistus tuntuu olevan päivän sana. Suomessa on parhaillaan valmisteilla muun muassa maakuntauudistus, sote-uudistus, aluehallinnon uudistus, tieliikennelain kokonaisuudistus, ammatillisen koulutuksen reformi… Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Lähtökohtaisesti asioiden uudistaminen ja kehittäminen on hyvä asia. Uusilla tarkastelumetodeilla ja entisestä poikkeavilla näkökulmilla voidaan löytää ratkaisuja, joista aikaisemmin on osattu vain haaveilla. Myös tiettyjen normien purkamiselle ja toimintamallien yksinkertaistamiselle on varmasti tilausta.

Kuitenkin monen uudistuksen kohdalla herää kysymys, kenen etua uudistaminen itse asiassa ajaa? Uudistuksia perustellaan usein talouden näkökulmasta, mutta tuovatko uudistukset todella konkreettisia säästöjä? Vai käykö tosiasiassa niin, että uudistamisprosessiin käytetyt rahat syövät kaikki suunnitellut säästöt tulevien vuosien tai jopa vuosikymmenten ajalta?

Jatkuva uudistaminen luo myös epävarmuutta. Epävarmuutta syntyy niin työpaikkojen säilymisestä, tehtävien muuttumisesta, palveluiden heikentymisestä kuin yrittämisen kannattavuudestakin. Onko tällainen jatkuva epävarmuuden olotila todella tavoiteltavaa? Voisiko meillä olla yhteiskunnassamme edes joitain kiintopisteitä, ettei kaikki olisi muutoksessa kerralla ja koko ajan?

Edelleen on syytä kysyä, unohtuuko ihminen kaiken uudistamisen keskellä? Mennäänkö esimerkiksi digitalisaatiossa ideologia vai ihminen edellä? Digitalisaatio on tuonut ja tuo paljon apua ihmisten päivittäiseen elämään. Tosiasia kuitenkin on, että myös ihmistä tarvitaan. Simulaattoreilla tapahtuva opetus ei yllä läheskään samalle tasolle kuin ihmisten antama vuorovaikutteinen opetustapa. Vastaavasti vanhustenhuollossa tarvitaan edelleen ihmisiä, jotka ottavat vanhusta olkapäästä kiinni ja kysyvät, mitä hänelle kuuluu? Digitalisaatio ja robotit eivät koskaan voi korvata ihmisen vuorovaikutustaitoja, läheisyyttä ja kosketusta.

Vaikka uudistuksilla saadaan epäilemättä paljon hyvää aikaan, olisi varmasti paikallaan laittaa hieman jäitä hattuun ja edetä asioissa rauhallisesti, ihmistä unohtamatta. Uudistaminen pelkän uudistamisen vuoksi ei voi olla kenenkään etu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: uudistus, sote, ministeriö, vakaus, reformi, digitalisaatio

Tampere vai Turku?

Perjantai 10.10.2014 - Juha Silander

Suomen kunnat ovat parhaillaan haastavan valinnan edessä. Kunnilta on pyydetty lausuntoa suurta sote-uudistusta koskien. Yhtenä osana lausuntoa kuntien tulee myös ottaa kantaa siihen, mihin erityisvastuualueeseen (erva) ne haluaisivat jatkossa kuulua.

Vaasan kaupunginhallitus teki maanantaina 6.10.2014 kokouksessaan useiden äänestysten jälkeen järkevän esityksen, jonka mukaan lopullista valintaa Tampereen ja Turun erva-alueiden välillä ei tehtäisi vielä, koska valintaan liittyvät syy-seuraussuhteet ja vaikutukset eivät ole selvillä.

Tampereen erva-alueeseen suuntautumista puoltaa ennen kaikkea näkökulma, jonka mukaan tulevia erva-aluerajoja saatetaan jatkossa käyttää myös muiden alueellisten hallintojen aluerajoina. Jos esimerkiksi pelastustoimi tai oikeuslaitos ottaa tulevat hallintoaluerajansa erva-alueista, on Vaasalla Tampereen erva-alueeseen kuuluttaessa etulyöntiasema eri toimintojen keskuskaupunkeja valittaessa, vahvaan kaksikielisyyteemme perustuen. Vaasa pystyy tarjoamaan kaikki palvelut kahdella kielellä, toisin kuin useimmat muut Tampereen erva-alueen kunnat. Jos taas kuuluisimme Turun erva-alueeseen, olisi Turulla itsellään valmiudet huolehtia kaikesta hallinnosta kaksikielisesti. Tällöin Vaasa Turkua pienempänä toimijana jäisi keskuskaupunkeja valittaessa mitä luultavimmin aina kakkossijalle.

Turun erva-alueeseen kuulumista puoltaa puolestaan se, että Vaasa on Turkuun nähden ”riittävän kaukana”, jolloin Turun on pakko luottaa Vaasaan ja antaa Vaasalle riittävissä määrin vastuuta ja itsenäisiä tehtäviä. On oletettavaa, että Turun erva-alueeseen kuuluminen turvaa Vaasan keskussairaalan säilymisen päivystystasoisena huomattavasti paremmin kuin Tampereen erva-alueeseen suuntauduttaessa.

Vaasan sote-vastauksen käsittely jatkuu ensi maanantaina kaupunginvaltuustossa. Odotettavissa on pitkä ja rönsyilevä keskustelu. Toivottavasti päädymme kuitenkin pitäytymään kaupunginhallituksen enemmistön kannassa. Tarvitsemme välttämättä lisätietoa ennen kuin pystymme yksiselitteisesti sanomaan, kumpi on Vaasalle parempi yhteistyökumppani, Tampere vai Turku.

Vaarana tietysti on, että Vaasan jarrutellessa vastaustaan päätös asiasta tehdään ministeriön työpöydällä. Ja toisaalta, onko yksittäisen kunnan mielipiteellä aidosti merkitystä, vai määrätäänkö erva-aluejako lopulta joka tapauksessa keskitetysti? Tästäkin huolimatta Vaasan suuntauspäätöksen tulee olla harkittu ja perusteltu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, erva, Tampere, Turku, Vaasa, kaupunginvaltuusto