Korkeakouluopiskelijoiden liikuntapalvelut turvattava

Sunnuntai 26.2.2017 - Juha Silander

Jätin kaupunginvaltuuston 20.2.2017 kokouksessa seuraavan valtuustoaloitteen:

"Korkeakoulut ja niiden opiskelijat ovat Vaasalle yksi sen tärkeimmistä elinvoimatekijöistä. Vaasassa on peräti 13 000 korkeakouluopiskelijaa: tämä on kaupungin asukaslukuun suhteutettuna jopa poikkeuksellisen korkea määrä – itse asiassa Suomen korkein. Vaasan linjataankin usein olevan nimenomaan opiskelijakaupunki.

Opiskelupaikan valintaan vaikuttavat monet asiat. Tarjolla olevat opintovaihtoehdot ovat toki keskeisessä roolissa, mutta myös kaupungin imagolla, nuorekkuudella ja ajassa elämisellä on suuri merkitys ratkaisua tehtäessä. Viime aikoina entistä merkittävämmäksi kriteeriksi opiskelijoiden keskuudessa on noussut opiskelupaikkakunnan opiskelijoille tarjoamat liikuntapalvelut. Tässä Vaasalla on vielä paljon kehitettävää.

Vuonna 2013 laaditun Korkeakoululiikunnan barometrin mukaan korkeakouluopiskelijoiden liikuntapalveluiden laatu on Vaasassa selkeästi alle valtakunnallisen suositustason. Barometrissä todetaan, että muun muassa tilojen saatavuudessa, lajitarjonnassa ja uusien opiskelijoiden aktivoimisessa liikunnan pariin on epäonnistuttu. Opiskelijan Vaasa — Vasa Studerande ry:n tekemien kyselytutkimusten mukaan asianmukaisten ja kohtuuhintaisten liikuntatilojen puuttuminen korkeakoulukampuksen läheisyydestä on suurin syy opiskelijoiden liikkumattomuuteen Vaasassa. Edelleen myös Vaasan kaupunki on itse todennut omassa liikuntapoliittisessa ohjelmassaan 2011­—2020, että opiskelijoiden suosimien liikuntalajien harjoituspaikoista on kaupungissa puutetta.

Kaupungin liikuntapoliittisen ohjelman mukaan ratkaisuna voisi olla Palosaarelle rakennettava opiskelijaliikunnan keskus. Tarveselvityksen laadinta ja hankesuunnitelman teko on merkitty ohjelmassa kaupunginhallituksen vastuulle. Asiaa ei ilmeisesti ole kuitenkaan ainakaan vielä saatu eteenpäin.

Opiskelijaliikuntakeskuksia on toteutettu ympäri Suomea, lähes kaikissa merkittävissä opiskelukaupungeissa. Myös Vaasaan kyseinen keskus olisi tärkeää saada. Hankkeen rahoittamiseen tulisi saada mukaan kaikki Vaasassa toimivat korkeakouluyksiköt. Kaupungin tulisi kuitenkin ottaa vetovastuu hankkeen käynnistämisestä.

Opiskelijaliikuntakeskushankkeen toteutumista odoteltaessa kaupungin tulisi pikaisesti järjestää väliaikaiset puitteet korkeakouluopiskelijoiden liikuntapalveluiden toteuttamiseksi. Tyhjillään olevat Palosaaren koulun liikuntatilat toimisivat tässä hyvänä ratkaisuna. Kaupungin panos voisi tässä vaiheessa olla tilojen antaminen maksutta opiskelijaliikuntapalveluiden käyttöön.

Liikuntalain 5 §:n mukaan kunnan vastuulla on luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle, eri kohderyhmät huomioon ottaen. Opiskelijakaupunki Vaasan ei tule unohtaa tärkeää, keskeistä kohderyhmäänsä, vaan toimia aktiivisesti niin, että Vaasa jatkossakin on aidosti houkutteleva vaihtoehto opiskelupaikkakuntaa ja samalla uutta kotikaupunkia valittaessa."

Säästöjä myös muilta

Tiistai 10.3.2015 - Juha Silander

Vaasan kaupunginvaltuusto käsitteli 9.3.2015 kokouksessaan vuoden 2015 käyttösuunnitelmia. Samassa yhteydessä puhuttiin paljon myös kaupungin haastavasta taloustilanteesta sekä tarvittavista säästötoimenpiteistä.

Tässä asiasta käyttämäni puheenvuoro:

Käsittelyssä olevasta pykälästämme ja erityisesti sen päätöstekstistä saa nopeasti lukiessa helposti sen käsityksen, että toisen asteen koulutuslautakunta olisi ylittämässä budjettinsa ja anoisi nyt käyttösuunnitelmassaan lisämäärärahaa valtuustolta.

Jottei asiasta jäisi kenellekään väärinkäsitystä, pieni selvennys lienee paikallaan.

Eli ensinnäkin: kaikki toisen asteen oppilaitokset ovat nettoyksiköitä, toisin sanoen tuloilla katetaan menot. Pääosan tuloista muodostavat valtionavustuksina saatavat yksikköhinnat per opiskelija, jotka kerrotaan toteutuneella opiskelijamäärällä.

Alkuperäinen budjetti vuodelle 2015 on tehty arvioidun yksikköhinnan perusteella. Lopullinen päätös yksikköhinnasta saatiin opetushallitukselta vasta marraskuussa 2014, budjetin vahvistamisen jälkeen. Koska todellinen yksikköhinta poikkesi arvioidusta, jouduttiin asia korjaamaan nyt käyttösuunnitelmassa.

Tärkeää on kuitenkin huomata, että toiminta sopeutetaan edellisvuosien tapaan todelliseen yksikköhintarahoitukseen! Eli, toisen asteen osalta käyttösuunnitelman lisämääräraha on todellisuudessa ainoastaan kirjaustekninen – kaikki menot saadaan edelleen katettua kertyvillä tuloilla. Budjettia ei siis olla ylittämässä.

Koska valtionavustus per oppilas on pudonnut todella rajusti viime vuosina, ovat toisen asteen yksiköt itse asiassa tehneet huomattavia säästöjä, paljon enemmän kuin useimmat muut kaupungin yksiköt.

Otetaan esimerkiksi Vaasan Lyseon lukio; yksikköhinta väheni vuodesta 2013 vuoteen 2014 4,3 prosenttia ja nyt vuodesta 2014 vuoteen 2015 6,6 prosenttia. Pudotusta on siis tullut kahdessa vuodessa peräti 10,6 prosenttia. Tästä huolimatta lyseon lukio on saatu pärjäämään pelkällä yksikköhintarahoituksella. Tämä on itse asiassa harvinaista koko Suomen tasolla!

Ja, yksikköhinnan alenemisesta johtuvien tuntuvien säästöjen lisäksi toinen aste on vielä maksanut myös kaupungin säästöohjelman mukaisia lisälaskuja; eli toinen aste on todellakin huolehtinut vastuustaan kaupungin talouden tasapainottamisessa.

Kumulatiivista ylijäämää toisella asteella on yli 7,3 miljoonaa euroa. Osaltaan tämä johtuu tiukasta budjettikurista, osaltaan merkittävistä synergiaeduista, joita on saatu, kun toisen asteen koulutusyksiköt päätettiin vuonna 2005 yhdistää omaksi hallintokunnakseen. Toivonkin, että taloudellisesti kannattavia malleja ei ajattelemattomasti romuteta nyt tulevien organisaatiouudistusten myötä.

Kaupungin taloustilanne on ylipäänsä erittäin huolestuttava ja toivon todella, että JOKAINEN hallintokunta ottaa viimeistään nyt härkää sarvista ja kantaa vastuun toimintansa taloudellisesta järkeistämisestä.

Ei ole oikein, että suurin osa hallintokunnista hoitaa säästövelvoitteensa enemmän kuin tunnollisesti, kun taas jotkut suhtautuvat säästöihin jopa välinpitämättömästi. Erityisesti kaupungin ydinorganisaation ulkopuoliset toimijat, mm. Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, on nyt vihdoin ja viimein pakko saada tiukkaan talouskuriin. Toivon todella, että talouden tasapainottamistyössä löydetään tähän pikaisesti tehokas ratkaisu. Nykytilanne, jossa lapset ja nuoret kärsivät säästötoimenpiteistä kaikkein eniten, ei ole kestävä eikä myöskään perusteltu. Säästöjä pitää saada aikaan myös muualla.

Muistutan jälleen kerran, että meillä valtuustona on vastuu siitä, että tulevat sukupolvet saavat harteilleen menestyvän, taloudellisesti tasapainossa olevan kaupungin.