Vaasan veroprosentista

Tiistai 17.11.2020 - Juha Silander

Vaasan kaupunginvaltuusto päätti eilen maanantaina (16.11.2020) pitää Vaasan veroprosentin nykyisellä tasollaan.

Tämä oli vallitseva taloustilanne huomioiden käytännössä ainoa oikea ratkaisu. Vaasan kaupungissa on tehty viime vuosina ennen näkemättömät säästötoimenpiteet, viimeisimpänä kaupungin työntekijöiden lomauttaminen. Toimenpiteet ovat olleet välttämättömiä edellisvuosien kumulatiivisen alijäämän kattamiseksi.

Tärkeää on kuitenkin muistaa, että veroprosentti korotettiin nykyiselle tasolleen vuosi sitten, osana talouden tasapainotustyötä. Vielä vuonna 2019 Vaasan veroprosentti oli 20,5, vuodesta 2020 alkaen 21,0. Veroprosenttia korotettaessa lukuisat päättäjät ja myös jotkut virkamiehet totesivat, että korotus on vain väliaikainen. Korotusta perusteltiin sillä, että sen avulla voidaan mahdollistaa kumulatiivisen alijäämän kattaminen asetettuun määräaikaan mennessä.

Toisin sanoen, kun kaupungin talous toivottavasti saadaan tasapainoon vuoden 2021 aikana ja kaupungilla ei ole enää kumulatiivista alijäämää katettavaksi, tulee veroprosentti laskea takaisin aiemmalle, vuoden 2019 tasolle.

Tämä vaatii kaikilta kaupunginvaltuutetuilta tarkkaavaisuutta ja päättäväisyyttä. Selvää on, että kaikki nykyisen veroprosentin mukaiset verotulot saataisiin kyllä käytettyä myös tulevina vuosina "kaikkeen hyvään", vaikka varoja ei enää tarvittaisikaan niiden alkuperäiseen tarkoitukseen, eli kertyneen alijäämän kattamiseen. Rahalle löytyy aina hyviä käyttökohteita. Tämä on nähty aiempienkin veronkorotusten yhteydessä.

Itse koen, että olemme vastuussa jokaiselle kaupunkilaisille siitä, että pysymme vuosi sitten tekemässämme lupauksessa ja todella huolehdimme, että veroprosentti lasketaan takaisin vuoden 2019 tasolle heti, kun kaupungin kumulatiivinen alijäämä on saatu katettua. Tehtävä ei tule olemaan helppo, sillä veroprosentin alentaminen tulee herättämään monissa poliitikoissa suurta vastustusta. Itse olen kuitenkin siihen sitoutunut ja aion osaltani tehdä kaikkeni, että muutos myös saadaan läpi.

Ymmärrys taloudesta hukassa

Torstai 23.1.2020 - Juha Silander

Vaasan kaupungissa on meneillään ennen näkemättömän suuri ponnistus kaupungin talouden tasapainottamiseksi. Viime vuosien aikana kertynyt kumulatiivinen alijäämä tulee saada katettua pikaisesti, kuntalain asettamien vaatimusten mukaisesti.

Kaupunginvaltuuston budjettikokouksessa päätimme asettaa koko kaupungille 2,05 % säästövelvoitteen suhteessa alun perin esitettyihin talousarviolukuihin. Kaupungin tulosalueet ovat kovalla vauhdilla valmistelleet esityksiään käyttötalousbudjetiksi vuodelle 2020, asetetut lisäsäästöt huomioiden.

Olen päässyt seuraamaan tasapainotustyötä läheltä erityisesti sosiaali- ja terveyslautakunnan osalta. Kyseinen lautakunta kantaakin ylivoimaisesti suurimman vastuun kaupungin taloudesta ja sitä kautta myös sen tasapainoon saattamisesta. Asetimme lautakunnan joulukuun kokouksessa tasapainotustyöryhmän, johon nimettiin yksi edustaja kustakin puolueesta. Sain "kunnian" edustaa kokoomusta ko. työryhmässä.

Tasapainotustyöryhmä kokousti kolme kertaa, käyden johtavien virkamiesten kanssa läpi kohta kohdalta läpi sellaisia asioita, joissa edes teoriassa olisi mahdollisuus säästämiseen. Useat asiat sote-sektorilla ovat lakisääteisiä. Lisäksi joukossa on monia palveluita, joiden heikentäminen ei ole käytännössä järkevää, sillä ne aiheuttaisivat entistä suurempia kustannuksia toisaalla.

Saimme työryhmän viimeisessä kokouksessa aikaan yksimielisen esityksen talouden tasapainottamiseksi.

Kuluvan viikon tiistaina, 21.1.2020, sote-lautakunta kokoontui käymään esitettyjä leikkauksia läpi, osana käyttötalousarvion hyväksymistä. Yllättäen lautakunnan kokoukseen tuotiin kahden lautakunnan jäsenen toimesta huomattava lista kululisäyksiä. Yhteensä lisäyksiä talousarvioon esitettiin 16 kpl, muistini mukaan n. 1,8 miljoonan euron edestä!

Tämä tuli minulle ja myös monelle muulle täytenä yllätyksenä. Olimmehan olleet työryhmässä täysin yksimielisiä, ja epäilemättä jokainen työryhmän jäsen oli myös prosessin aikana konsultoinut omia taustaryhmiään (=puolueiden valtuustoryhmät / kunnallisjärjestöjen hallitukset) asiassa.

Saimme äänestettyä lautakunnassa kahdeksan lisäysesitystä kumoon, mutta valitettavasti toiset kahdeksan ehdotusta menivät lautakunnan äänestyksessä niukalla äänten enemmistöllä läpi. Jätimme yhdessä toisen kokoomuslaisen lautakunnan jäsenen kanssa kirjallisen eriävän mielipiteen lautakunnan päätökseen lisätä kuluja, vedoten kaupungin haastavaan taloudelliseen tilanteeseen. Kaksi muuta lautakunnan jäsentä yhtyi eriävään mielipiteeseemme.

Olen todella häkeltynyt, että tällaista pääsee tapahtumaan. Joka ainut meistä valtuutetuista haluaisi lisätä rahaa moneen kohtaan eikä palvelutasoa haluttaisi heikentää millään sektorilla. Mutta ikävä kyllä tosiasia on se, ettei nykytasoiseen palveluun ole Vaasalla enää varaa. Meidän tulee elää "suu säkkiä myöten", vaikka se tekeekin kipeää.

Tuntuu todella siltä, että ymmärrys kaupungin taloustilanteen vakavuudesta on edelleen täysin epäselvä monille poliitikoille. Valitettavasti. 

Otetaan Elisa-stadionista opiksi!

Maanantai 27.3.2017 - Juha Silander

Valtuustosalissa vakuutettiin, että rahat tulevat riittämään: sanottiin, että 11,5 miljoonalla saadaan toteutettua toimiva jalkapallostadion. Vuosien varrella valtuustoon on kuitenkin tuotu lukuisia lisäbudjetteja, milloin johtuen ravintolavarustelusta, milloin stadionin wc-tiloista. Kokonaiskustannuksen olisi pitänyt olla selvillä heti alusta alkaen. Toki ymmärrän, että urakkatarjouksia ei oltu vielä tuolloin valtuuston kokoukseen mennessä saatu. Mutta kustannusten suuruusluokka pystytään kyllä nykyään melko tarkasti arvioimaan.

Sydämeltään houkutteleva

Lauantai 11.3.2017 - Juha Silander

Vaasan kaupungin väkimäärä on kasvanut viimeisten vuosien aikana kovaa vauhtia. Vuosina 2008—2015 Vaasan väkiluku kasvoi keskimäärin 615 henkilöllä.  Vaasaan on haluttu muuttaa. Nyt jotain on kuitenkin muuttunut. Ennakkotiedon mukaan Vaasan väkiluku oli vähentynyt vuoden 2016 aikana 21 henkilöllä.

Syitä väkiluvun pienenemiseen on toki useita, mutta kaupungin houkuttelevuusnäkökulma jää tässä tarkastelussa helposti huomiotta. Onko Vaasa edelleen houkutteleva vaihtoehto uutta opiskelu- tai kotikaupunkia etsiville? Entä haluavatko yritykset edelleen tulla Vaasaan? Mitkä tekijät ovat valintaa tehtäessä ratkaisevia?

Opiskelupaikkaa valittaessa keskeisessä roolissa ovat tietenkin tarjolla olevat opintovaihtoehdot ja oppilaitoksen tunnettuus. Kuitenkin myös kaupungin imagolla, nuorekkuudella ja ajassa elämisellä on suuri merkitys ratkaisua tehtäessä.

Uutta kotikaupunkia etsivälle ratkaisevia tekijöitä työpaikan saannin rinnalla ovat erityisesti kaupungin tonttitarjonta, alueen energisyys sekä kaupungin tarjoamien palveluiden laatu ja monimuotoisuus. Tiedän monen päätyneen Vaasaan erinomaisen kielikylpyopetuksemme ansiosta.

Kun yritykset harkitsevat laajentumista uusiin kaupunkeihin, on kaupungin palveluasenteella ja joustavuudella ratkaisevan suuri merkitys. Löytyykö yrityksen tarpeita vastaavia toimitiloja tai tonttimaata helposti vai joutuuko yrittäjä odottelemaan asioiden käsittelyä kuukausia, jopa vuosia? Vaikutusta on myös kaupungin strategisella sijainnilla sekä liikenneverkostolla.

Vaasan pitäisi useimmista näkökulmista tarkasteltuna täyttää edellä mainitut houkuttelevuuskriteerit. Miksi siis Vaasan väkiluvun kasvu on pysähtynyt?

Vaasan tulevaisuuden kannalta on ratkaisevan tärkeää, että kaupunki tekee kaikkensa houkuttelevuutensa lisäämiseksi. Kaupungin strategian mukainen ”tontti tunnissa” täytyy saada toteutumaan niin yritysten kuin yksityishenkilöidenkin osalta. Kaupunkiin tulee luoda entistä enemmän ”pöhinää”, jotta kaupunkilaiset ja myös matkailijat viihtyvät täällä. Opiskelijoille pitää pyrkiä tarjoamaan työpaikkoja heti valmistumisen jälkeen, jotta suurin osa heistä myös jäisi Vaasaan opintojensa päätteeksi. Edelleen kaupungin tulee tehdä oma osuutensa yliopiston tulevaisuuden toimintaedellytysten turvaamisessa – se on välttämätöntä koko Vaasan seudun menestyksen kannalta.

Tiedän, että monien meidän vaasalaisten mielestä Vaasa on erinomainen paikka asua ja elää. Meidän tulee osata kertoa se myös muille, nostaa omia vahvuuksiamme esiin ja kehittää Vaasasta entistä energisempi ja houkuttelevampi kaupunki, täynnä elinvoimaa.

Korkeakouluopiskelijoiden liikuntapalvelut turvattava

Sunnuntai 26.2.2017 - Juha Silander

Jätin kaupunginvaltuuston 20.2.2017 kokouksessa seuraavan valtuustoaloitteen:

"Korkeakoulut ja niiden opiskelijat ovat Vaasalle yksi sen tärkeimmistä elinvoimatekijöistä. Vaasassa on peräti 13 000 korkeakouluopiskelijaa: tämä on kaupungin asukaslukuun suhteutettuna jopa poikkeuksellisen korkea määrä – itse asiassa Suomen korkein. Vaasan linjataankin usein olevan nimenomaan opiskelijakaupunki.

Opiskelupaikan valintaan vaikuttavat monet asiat. Tarjolla olevat opintovaihtoehdot ovat toki keskeisessä roolissa, mutta myös kaupungin imagolla, nuorekkuudella ja ajassa elämisellä on suuri merkitys ratkaisua tehtäessä. Viime aikoina entistä merkittävämmäksi kriteeriksi opiskelijoiden keskuudessa on noussut opiskelupaikkakunnan opiskelijoille tarjoamat liikuntapalvelut. Tässä Vaasalla on vielä paljon kehitettävää.

Vuonna 2013 laaditun Korkeakoululiikunnan barometrin mukaan korkeakouluopiskelijoiden liikuntapalveluiden laatu on Vaasassa selkeästi alle valtakunnallisen suositustason. Barometrissä todetaan, että muun muassa tilojen saatavuudessa, lajitarjonnassa ja uusien opiskelijoiden aktivoimisessa liikunnan pariin on epäonnistuttu. Opiskelijan Vaasa — Vasa Studerande ry:n tekemien kyselytutkimusten mukaan asianmukaisten ja kohtuuhintaisten liikuntatilojen puuttuminen korkeakoulukampuksen läheisyydestä on suurin syy opiskelijoiden liikkumattomuuteen Vaasassa. Edelleen myös Vaasan kaupunki on itse todennut omassa liikuntapoliittisessa ohjelmassaan 2011­—2020, että opiskelijoiden suosimien liikuntalajien harjoituspaikoista on kaupungissa puutetta.

Kaupungin liikuntapoliittisen ohjelman mukaan ratkaisuna voisi olla Palosaarelle rakennettava opiskelijaliikunnan keskus. Tarveselvityksen laadinta ja hankesuunnitelman teko on merkitty ohjelmassa kaupunginhallituksen vastuulle. Asiaa ei ilmeisesti ole kuitenkaan ainakaan vielä saatu eteenpäin.

Opiskelijaliikuntakeskuksia on toteutettu ympäri Suomea, lähes kaikissa merkittävissä opiskelukaupungeissa. Myös Vaasaan kyseinen keskus olisi tärkeää saada. Hankkeen rahoittamiseen tulisi saada mukaan kaikki Vaasassa toimivat korkeakouluyksiköt. Kaupungin tulisi kuitenkin ottaa vetovastuu hankkeen käynnistämisestä.

Opiskelijaliikuntakeskushankkeen toteutumista odoteltaessa kaupungin tulisi pikaisesti järjestää väliaikaiset puitteet korkeakouluopiskelijoiden liikuntapalveluiden toteuttamiseksi. Tyhjillään olevat Palosaaren koulun liikuntatilat toimisivat tässä hyvänä ratkaisuna. Kaupungin panos voisi tässä vaiheessa olla tilojen antaminen maksutta opiskelijaliikuntapalveluiden käyttöön.

Liikuntalain 5 §:n mukaan kunnan vastuulla on luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle, eri kohderyhmät huomioon ottaen. Opiskelijakaupunki Vaasan ei tule unohtaa tärkeää, keskeistä kohderyhmäänsä, vaan toimia aktiivisesti niin, että Vaasa jatkossakin on aidosti houkutteleva vaihtoehto opiskelupaikkakuntaa ja samalla uutta kotikaupunkia valittaessa."

Terveiset valtuustosta

Maanantai 23.5.2016 - Juha Silander

Päätimme juuri Vaasan kaupunginvaltuustossa äänestyksen jälkeen, että Vaasassa on jatkossakin lautakuntia ja niiden jäsenistä 1/3 voi olla muitakin kuin valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Lisäksi päätimme poistaa linjauksen, jonka mukaan vähintään yhden lautakunnan jäsenistä tulisi pakosti olla kaupunginhallituksen jäsen. Eli jatkossakin merkittäviin luottamuspaikkoihin voidaan valita myös muita kuin äänikuninkaita ja -kuningattaria, eikä Vaasaan synny harvainvaltaa tukevaa järjestelmää. Toisin sanoen, äänimäärän lisäksi voidaan huomioida myös ihmisen ammattitaito ja soveltuvuus.

Olen tähän ratkaisuun erittäin tyytyväinen! Demokratia voitti.

Korkeakoulujen yhteistyöhön liikettä

Perjantai 22.4.2016 - Juha Silander + kolme muuta kokoomuslaista

Vaasalla olisi kaikki menestymisen avaimet kädessä, jos niitä vain osattaisiin käyttää oikein. Monipuolinen korkea-asteen opetus ja tutkimustoiminta, energia-alan valmistavaan vientiteollisuuteen keskittynyt elinkeinoelämä sekä monipuoliset ja laadukkaat hyvinvointiyhteiskunnan palvelut muodostavat reseptin kansainväliseen menestykseen ja inhimilliseen hyvään Vaasan seudulla.

Korkeakoulumme tuottavat elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden palvelukseen runsaasti osaavaa työvoimaa. Korkeakoulutus yhdessä tutkimustoiminnan kanssa onkin Vaasan seudun tärkeimpiä menestystekijöitä. Yksistään yliopisto tuottaa alueellemme suorina ja välillisten vaikutustensa kautta noin 150 miljoonaa euroa.

Olemme pärjänneet hyvin menneisyydessä, mutta emme voi tuudittautua siihen. Menestyäksemme myös tulevaisuudessa tarvitsemme sitä samaa pioneerihenkeä, jota on löytynyt silloin, kun kaupunkiimme on työllä ja vaivalla saatu kauppakorkeakoulu. Tavoitetaso on asetettava tässä korkealle.

Alueemme teollisuus tuottaa vientiin maailman parhaita energiaratkaisuja. Tätä varten on rakennettava maailman parasta tutkimusta ja osaamista tuottava tutkimus- ja koulutuskeskittymä. Sen tulisi toimia tiiviisti yhdessä elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden kanssa, auttaen niitä luomaan jälleen uusia tuotteita maailmanmarkkinoille.

Korkeakoulujen yhteistyössä on käännettävä uusi vaihde päälle. Jo julkistettu Vaasan yliopiston ja Vaasan sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulujen hallinnollinen ja joustavia opintopolkuja alemman asteen korkeakoulututkinnosta yliopistoon mahdollistava yhteistyö on hyvä alku. Sitä jatkaa hienolla tavalla yliopiston ja Hankenin juuri julkistettu yhteistyö. Kaupungissamme on kuitenkin kuusi korkeakoulua ja 13 000 opiskelijaa. Yhteistyölle on siis vielä runsaasti tilaa.

Tulevaisuuden Vaasalla tulisi olla yksi vahva, kolmekielinen ja monialainen yliopisto ja yksi vastaava ammattikorkeakoulu. Niiden vahvuuksina olisivat tiivis linkittyminen energia-alan teollisuuteen ja innovaatiotoimintaan sekä monikulttuurisuuden ja kielellisen moninaisuuden mahdollisuudet. Korkeakoulujen tulisi luoda strateginen kumppanuus tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnassa Uumajan yliopiston kanssa. Yhteensä näissä kaupungeissa on yli 45 000 opiskelijaa. Opetuksessa on otettava uusimmat menetelmät käyttöön ja luotava kannusteita sekä opiskelijoille että tutkijoille tulla Vaasaan kaikkialta maailmasta.

Tarvitsemme päättäväisiä, rohkeita ratkaisuja ja laajaa yhteistyötä paikallisesti ja valtakunnallisesti. Yhteistyö yli julkisten laitosten rajojen, kielirajojen ja tieteenalarajojen on välttämätöntä tulevaisuuden menestyksen turvaamiseksi. Valtakunnallisesti on ymmärrettävä, että Suomen voimakkaimmin kasvava alue tarvitsee lisää panostuksia. Vaasan seutu tuottaa jo kaksi prosenttia koko Suomen bruttokansantuotteesta ja on laman jälkeen kyennyt luomaan lukumääräisesti enemmän yksityisiä työpaikkoja kuin Helsinki. Jos hallitus todella haluaa investoida kasvuun ja työllisyyteen, on heidän investoitava Vaasaan ja vaasalaiseen korkeakoulutukseen.

Haastamme alueen elinkeinoelämän mukaan korkeakoulutuksen kehittämiseen. Jos alueen poliitikot, elinkeinoelämän vaikuttajat sekä yritykset lisäävät aktiivista osallistumistaan kehitystyöhön, saamme varmasti toivottua liikettä aikaiseksi. Yhteistyö on tuottanut jo hienoja tuloksia esimerkiksi Vaasa Energy Business Center -tutkimuslaitoksen muodossa. Tämä projekti on poikinut sarjan investointeja ja työpaikkoja. Asetetaan yhdessä kunnianhimon taso korkealle ja toteutetaan unelmamme.

Kenen etu on vallan keskittäminen Vaasassa?

Perjantai 1.4.2016 - Juha Silander

Tasapainottamistyön jatkuttava!

Keskiviikko 1.7.2015 - Juha Silander

Kaupunginvaltuustolla oli maanantain 15.6.2015 kokouksessaan käsiteltävänä lukematon määrä suuria, kaupungin tulevaisuuden kannalta merkittäviä päätöksiä. Lisäasiana kokoukseen tuotiin mm. kaupungin talouden tasapainottamistyötä käsittelevä pykälä.

Tässä aiheesta valtuustossa käyttämäni puheenvuoro:

"Kun tasapainottamistoimikunta perustettiin maaliskuussa 2015, sille asetettiin paljon toiveita. Ajateltiin, että toimikunta käärisi yhdessä virkamiesten kanssa hihat samaan tapaan kuin edellinen tasapainottamistoimikunta teki muutamia vuosia sitten.

Koin, että toimikunnan jäsenillä oli aidosti suuri halu saada konkreettisia tuloksia aikaan. Kävimme toimikunnassa läpi eri hallintokuntien niin sanottuja vuotokohtia, eli asioita, joihin Vaasassa kuluu selkeästi enemmän rahaa kuin muissa vertailukaupungeissa.

Päätimme, että tiettyjen vuotokohtien osalta menemme jatkotyöskentelyssä vielä pintaa syvemmälle, selvittäen suuria kustannuksia aiheuttavien toimintojen taustoja ja yksityiskohtia, pyrkien samalla löytämään vaihtoehtoisia, edullisempia malleja asioiden toteuttamiseksi. Lisäksi sovimme, että perustamme toimialakohtaiset työryhmät, joissa toimialajohtajien johdolla käymme yksityiskohtaisesti läpi kunkin toimialan mahdollisia säästökohteita. Tarmoa työhön siis oli.

Kuitenkin yhtäkkisesti tasapainottamistoimikunnan työ lopetettiin, jopa niin rajusti, että jo sovitut työryhmätapaamiset peruttiin. Syynä tähän oli laadittu lista säästötoimenpiteistä, joilla talous voitaisiin saada tasapainoon "helpolla tavalla", menemällä siitä, mistä aita on matalin.

Tuli väistämättä sellainen tunne, että hanskat haluttiin yksinkertaisesti pudottaa tiskiin, toteuttamalla tarvittavat säästöt yksinkertaisesti käymällä kaupunkilaisten rahapussilla; tuloverokorotuksin, kiinteistöverokorotuksin sekä vaatimalla säästöjä sairaanhoitopiiriltä. Todellisuudessa siis lähes kaikki säästöt vieritettiin muille kuin kaupungin hallintokuntien vastuulle.

Olen aidosti sitä mieltä, että pystymme tasapainottamistoimikuntana saamaan vielä huomattavia säästöjä aikaan, kuten myös löytämään uusia tuloratkaisuja ja toimintojen tehostamisen keinoja. Tämä toki edellyttää sujuvaa yhteistyötä virkamiesten kanssa. En todellakaan näe järkevänä, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevat säästoimenpiteet, sillä niitä tulee ehdottomasti vielä työstää huomattavasti eteenpäin.

Jos nyt hyväksymme liitteenä olevan säästötoimenpidelistan, sidomme kätemme täysin. Toimialajohtajat ovat jo äsken puheenvuoroissaan viitanneet säästötoimenpidelistan kirjauksiin. Eli todellisuudessa säästötoimenpidelistan hyväksymällä kumoamme samalla myös juuri edellä päätetyt 2016 kehyksen laskentaperusteet. Tämä on tärkeää huomata.

Säästötoimenpide-ehdotukset voidaan joka tapauksessa merkitä tiedoksi, kuvauksena siitä, missä vaiheessa toimikunnan työ on tällä hetkellä menossa. Lopullinen, päivitetty säästötoimenpidelista voidaan sitten hyväksyä syksyllä - tasapainottamistoimikunnan, virkamiesten ja hallintokuntien tehtyä työnsä loppuun. Tämä aikataulu riittää myös lain asettamien talouden tasapainottamisvaatimusten näkökulmasta.

Esitän, että päätösesityksen kohta kaksi muutetaan kuulumaan seuraavasti:
(Kaupunginvaltuusto päättää, että)
2) tasapainottamistoimikunnan ehdotus säästötoimenpiteistä merkitään tiedoksi. Kaupunginvaltuusto velvoittaa tasapainottamistoimikunnan jatkamaan ja tiivistämään työtään kaupungin talouden saattamiseksi tasapainoon sekä varmistamaan samalla vuoden 2016 talousarvion kehyksen hyväksyttyjen laskentaperusteiden toteutumisen."

Säästöjä myös muilta

Tiistai 10.3.2015 - Juha Silander

Vaasan kaupunginvaltuusto käsitteli 9.3.2015 kokouksessaan vuoden 2015 käyttösuunnitelmia. Samassa yhteydessä puhuttiin paljon myös kaupungin haastavasta taloustilanteesta sekä tarvittavista säästötoimenpiteistä.

Tässä asiasta käyttämäni puheenvuoro:

Käsittelyssä olevasta pykälästämme ja erityisesti sen päätöstekstistä saa nopeasti lukiessa helposti sen käsityksen, että toisen asteen koulutuslautakunta olisi ylittämässä budjettinsa ja anoisi nyt käyttösuunnitelmassaan lisämäärärahaa valtuustolta.

Jottei asiasta jäisi kenellekään väärinkäsitystä, pieni selvennys lienee paikallaan.

Eli ensinnäkin: kaikki toisen asteen oppilaitokset ovat nettoyksiköitä, toisin sanoen tuloilla katetaan menot. Pääosan tuloista muodostavat valtionavustuksina saatavat yksikköhinnat per opiskelija, jotka kerrotaan toteutuneella opiskelijamäärällä.

Alkuperäinen budjetti vuodelle 2015 on tehty arvioidun yksikköhinnan perusteella. Lopullinen päätös yksikköhinnasta saatiin opetushallitukselta vasta marraskuussa 2014, budjetin vahvistamisen jälkeen. Koska todellinen yksikköhinta poikkesi arvioidusta, jouduttiin asia korjaamaan nyt käyttösuunnitelmassa.

Tärkeää on kuitenkin huomata, että toiminta sopeutetaan edellisvuosien tapaan todelliseen yksikköhintarahoitukseen! Eli, toisen asteen osalta käyttösuunnitelman lisämääräraha on todellisuudessa ainoastaan kirjaustekninen – kaikki menot saadaan edelleen katettua kertyvillä tuloilla. Budjettia ei siis olla ylittämässä.

Koska valtionavustus per oppilas on pudonnut todella rajusti viime vuosina, ovat toisen asteen yksiköt itse asiassa tehneet huomattavia säästöjä, paljon enemmän kuin useimmat muut kaupungin yksiköt.

Otetaan esimerkiksi Vaasan Lyseon lukio; yksikköhinta väheni vuodesta 2013 vuoteen 2014 4,3 prosenttia ja nyt vuodesta 2014 vuoteen 2015 6,6 prosenttia. Pudotusta on siis tullut kahdessa vuodessa peräti 10,6 prosenttia. Tästä huolimatta lyseon lukio on saatu pärjäämään pelkällä yksikköhintarahoituksella. Tämä on itse asiassa harvinaista koko Suomen tasolla!

Ja, yksikköhinnan alenemisesta johtuvien tuntuvien säästöjen lisäksi toinen aste on vielä maksanut myös kaupungin säästöohjelman mukaisia lisälaskuja; eli toinen aste on todellakin huolehtinut vastuustaan kaupungin talouden tasapainottamisessa.

Kumulatiivista ylijäämää toisella asteella on yli 7,3 miljoonaa euroa. Osaltaan tämä johtuu tiukasta budjettikurista, osaltaan merkittävistä synergiaeduista, joita on saatu, kun toisen asteen koulutusyksiköt päätettiin vuonna 2005 yhdistää omaksi hallintokunnakseen. Toivonkin, että taloudellisesti kannattavia malleja ei ajattelemattomasti romuteta nyt tulevien organisaatiouudistusten myötä.

Kaupungin taloustilanne on ylipäänsä erittäin huolestuttava ja toivon todella, että JOKAINEN hallintokunta ottaa viimeistään nyt härkää sarvista ja kantaa vastuun toimintansa taloudellisesta järkeistämisestä.

Ei ole oikein, että suurin osa hallintokunnista hoitaa säästövelvoitteensa enemmän kuin tunnollisesti, kun taas jotkut suhtautuvat säästöihin jopa välinpitämättömästi. Erityisesti kaupungin ydinorganisaation ulkopuoliset toimijat, mm. Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, on nyt vihdoin ja viimein pakko saada tiukkaan talouskuriin. Toivon todella, että talouden tasapainottamistyössä löydetään tähän pikaisesti tehokas ratkaisu. Nykytilanne, jossa lapset ja nuoret kärsivät säästötoimenpiteistä kaikkein eniten, ei ole kestävä eikä myöskään perusteltu. Säästöjä pitää saada aikaan myös muualla.

Muistutan jälleen kerran, että meillä valtuustona on vastuu siitä, että tulevat sukupolvet saavat harteilleen menestyvän, taloudellisesti tasapainossa olevan kaupungin.

Vaasan malli

Torstai 29.1.2015 - Juha Silander

 

Vaasan kaupunginvaltuusto käsitteli maanantain 26.1.2015 kokouksessaan luottamushenkilöorganisaation uudistamista käyden läpi erityisesti niin sanottua Vaasan mallia, jota luottamushenkilöorganisaation kehittämiseen perehtynyt työryhmä esittää väliraportissaan.

Ohessa valtuuston kokouksessa aiheesta käyttämäni puheenvuoro:

"Luottamushenkilöorganisaation kehittämistoimikunta on tehnyt hyvää ja perusteellista työtä selvittäessään eri vaihtoehtoja luottamushenkilöorganisaation rakentamiselle Vaasassa, tulevaisuudessa.

Ajatus siitä, että osa lautakuntien jäsenistä olisi aina valtuutettuja ja varavaltuutettuja, kuulostaa järkevältä. Tällöin viesti lautakuntien ja valtuuston välillä saadaan parhaalla mahdollisella tavalla kulkemaan.

Hienoa on samalla kuitenkin myös se, että lautakuntiin voitaisiin jatkossakin valita myös muita vaikuttamistyöstä kiinnostuneita vaasalaisia. Meillä on kaupungissamme lukuisia ammattitaitoisia, kokeneita luottamushenkilöitä, jotka eivät ole päätyneet kaupunginvaltuuston jäseniksi. Heidän tärkeää panostaan ei tule väheksyä.

Pidän tärkeänä, että luomme mallin, jonka kautta saamme jatkossakin runsaasti motivoituneita, asioihin perehtyneitä ihmisiä ehdolle kunnallisvaaleissa ja sitä kautta kaupungin luottamushenkilöiksi, vaikuttamaan yhteisiin asioihin.

Malli esittää, että suurten lautakuntien puheenjohtajina toimisivat kaupunginhallituksen jäsenet. Toivoisin, että toimikunta vielä harkitsisi tätä uudelleen. En pidä perusteltuna, että valtaa keskitetään liiaksi muutamille ihmisille. Kunnallisen päätöksenteon perusajatuksena on kuitenkin mahdollisimman laaja-alainen demokratia, ei harvainvalta.

Ymmärrän täysin toimikunnan ajatuksen siitä, että kaupunginhallituksen tulisi koko ajan olla mahdollisimman hyvin ajan tasalla eri lautakunnissa käsiteltävistä asioista ja niiden taustoista. Tämä voitaisiin kuitenkin hoitaa myös esimerkiksi myöntämällä suurten lautakuntien puheenjohtajille puhe- ja läsnäolo-oikeus kaupunginhallituksen kokouksiin. Näin valtaa saataisiin jaettua useammalle henkilölle, ja kuitenkin yhteys lautakuntien ja kaupunginhallituksen välillä säilyisi. On tärkeää muistaa, että viisaus ei asu vain yksissä ihmisissä.

Vallan liiallinen keskittäminen johtaisi myös siihen, että tiettyjen luottamushenkilöiden työmäärä muodostuisi kohtuuttomaksi. Mallia ei missään nimessä tule rakentaa niin, että merkittävät luottamustehtävät ovat tosiasiallisesti vain eläkeläisten ja opiskelijoiden hoidettavissa.

Tekstissä viitataan luottamustoimien palkkiojärjestelmän kehittämiseen ja jopa luottamushenkilöiden mahdolliseen osa- ja kokopäiväisyyteen, edellä mainitun työn kuormittavuuden vähentämiseksi. En pidä tällaista järjestelyä kannatettavana. Tosiasiassa: erittäin harva työssäkäyvä ihminen pystyy vähentämään työtuntejaan luottamustehtäviensä takia; näin siis riippumatta siitä, maksetaanko luottamustehtävistä huomattavaa palkkiota tai ei. Esitetty malli toimisikin käytännössä vain esimerkiksi osa-aikaeläkkeelle siirtymistä harkitseville. Luottamushenkilöorganisaatio tulee kuitenkin pystyä rakentamaan niin, että kaikilla on tosiasiallinen mahdollisuus ottaa tehtävät vastaan. Lisäksi, kaupunkimme koko on mielestäni liian pieni ammattipoliitikkomallille.

Toimikunnan pohdinnoissa on paljon hyvää ja taustalla olevat uudistamisen tavoitteet ovat ehdottoman kannatettavia. Toivon kuitenkin, että toimikunta huomioi tänään esille tulevat näkökulmat jatkotyöskentelyssään ja kysyy edelleen kaikilta valtuutetuilta aktiivisesti mielipiteitä prosessin edetessä, erityisesti siinä vaiheessa, kun aletaan hahmotella tulevien lautakuntien määrää, jakoa ja nimikkeitä. Yhdessä saamme varmasti rakennettua toimivan, Vaasan menestystä edistävän luottamushenkilömallin."

Tampere vai Turku?

Perjantai 10.10.2014 - Juha Silander

Suomen kunnat ovat parhaillaan haastavan valinnan edessä. Kunnilta on pyydetty lausuntoa suurta sote-uudistusta koskien. Yhtenä osana lausuntoa kuntien tulee myös ottaa kantaa siihen, mihin erityisvastuualueeseen (erva) ne haluaisivat jatkossa kuulua.

Vaasan kaupunginhallitus teki maanantaina 6.10.2014 kokouksessaan useiden äänestysten jälkeen järkevän esityksen, jonka mukaan lopullista valintaa Tampereen ja Turun erva-alueiden välillä ei tehtäisi vielä, koska valintaan liittyvät syy-seuraussuhteet ja vaikutukset eivät ole selvillä.

Tampereen erva-alueeseen suuntautumista puoltaa ennen kaikkea näkökulma, jonka mukaan tulevia erva-aluerajoja saatetaan jatkossa käyttää myös muiden alueellisten hallintojen aluerajoina. Jos esimerkiksi pelastustoimi tai oikeuslaitos ottaa tulevat hallintoaluerajansa erva-alueista, on Vaasalla Tampereen erva-alueeseen kuuluttaessa etulyöntiasema eri toimintojen keskuskaupunkeja valittaessa, vahvaan kaksikielisyyteemme perustuen. Vaasa pystyy tarjoamaan kaikki palvelut kahdella kielellä, toisin kuin useimmat muut Tampereen erva-alueen kunnat. Jos taas kuuluisimme Turun erva-alueeseen, olisi Turulla itsellään valmiudet huolehtia kaikesta hallinnosta kaksikielisesti. Tällöin Vaasa Turkua pienempänä toimijana jäisi keskuskaupunkeja valittaessa mitä luultavimmin aina kakkossijalle.

Turun erva-alueeseen kuulumista puoltaa puolestaan se, että Vaasa on Turkuun nähden ”riittävän kaukana”, jolloin Turun on pakko luottaa Vaasaan ja antaa Vaasalle riittävissä määrin vastuuta ja itsenäisiä tehtäviä. On oletettavaa, että Turun erva-alueeseen kuuluminen turvaa Vaasan keskussairaalan säilymisen päivystystasoisena huomattavasti paremmin kuin Tampereen erva-alueeseen suuntauduttaessa.

Vaasan sote-vastauksen käsittely jatkuu ensi maanantaina kaupunginvaltuustossa. Odotettavissa on pitkä ja rönsyilevä keskustelu. Toivottavasti päädymme kuitenkin pitäytymään kaupunginhallituksen enemmistön kannassa. Tarvitsemme välttämättä lisätietoa ennen kuin pystymme yksiselitteisesti sanomaan, kumpi on Vaasalle parempi yhteistyökumppani, Tampere vai Turku.

Vaarana tietysti on, että Vaasan jarrutellessa vastaustaan päätös asiasta tehdään ministeriön työpöydällä. Ja toisaalta, onko yksittäisen kunnan mielipiteellä aidosti merkitystä, vai määrätäänkö erva-aluejako lopulta joka tapauksessa keskitetysti? Tästäkin huolimatta Vaasan suuntauspäätöksen tulee olla harkittu ja perusteltu.

Seurakuntavaalikampanja käyntiin!

Keskiviikko 17.9.2014 - Juha Silander

Seurakuntavaalien ehdokasasettelu päättyi toissapäivänä, 15.9.2014.

Asetuin ehdolle viime vaalien tapaan avarakatseiselle Yhdessä ylitse rajojen -ehdokaslistalle. Olen ehdolla sekä yhteiseen kirkkovaltuustoon että seurakuntaneuvostoon.

Olen koonnut tänne nettisivuille lyhyen kuvauksen omasta seurakuntataustastani sekä siitä, minkälaisia kirkollisia luottamustehtäviä minulla on vuosien varrella ollut. Lisää tietoa taustastani löytyy myös sivujeni muista osioista, mm. kohdista "Kuka Juha?" sekä "Luottamustehtävät.

Kohtaan "Tietoa äänestämisestä" olen koonnut käytännön infoa vaalien ajankohdasta, ennakkoäänestyspaikoista sekä siitä, miten seurakuntavaaleissa äänestetään. Tämä itse asiassa onkin varmasti se kaikkein monimutkaisin asia äänestäjän kannalta. Koska Vaasan suomalainen seurakunta kuuluu seurakuntayhtymään, saa jokainen äänestäjä kaksi erillistä äänestyslippua, valkoisen ja oranssin. Valkoisella äänestyslipulla äänestetään seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston jäsenet, oranssilla puolestaan Vaasan suomalaisen seurakunnan seurakuntaneuvoston jäsenet.

Viime vaaleissa pääsin hienosti läpi yhteiseen kirkkovaltuustoon ja tulin myös suureksi ilokseni valituksi yhteiseen kirkkoneuvostoon ensimmäiselle kaksivuotiskaudelle. Sain kunnian toimia kirkkoneuvoston varapuheenjohtajana. Tämä tehtävä on ollut yksi kaikkein mielenkiintoisimmista luottamustehtävistäni, toivottavasti pääsen vielä uudelleenkin yhteisen kirkkoneuvoston jäseneksi.

Seurakuntaneuvoston osalta jäin viime vaaleissa muutamien äänten päähän varsinaisen jäsenen paikasta, päätyen kolmannelle varasijalle. Käytännössä olen kuitenkin päässyt keskimäärin joka toiseen seurakuntaneuvoston kokoukseen, varsinaisten jäsenten ollessa estyneitä. Nyt tavoitteeni tietysti olisi päästä varsinaiseksi jäseneksi sekä yhteiseen kirkkovaltuustoon että seurakuntaneuvostoon. :)

Koen, että minulla on edelleen paljon annettavaa Vaasan suomalaiselle seurakunnalle ja Vaasan seurakuntayhtymälle. Hyvällä yhteistyöllä, asioihin perehtymisellä ja aidolla välittämisellä saamme rakennettua entistä paremman seurakuntayhteisön meille kaikille :)

 

Kaupunginvaltuuston syyskausi aloitettu

Keskiviikko 27.8.2014 - Juha Silander

Vaasan kaupunginvaltuusto aloitti syyskautensa maanantaina 25.8.2014. Kokouksen esityslista oli poikkeuksellisen lyhyt, lähinnä tietysti heijastaen valmistelijoiden kulunutta kesälomakautta.

Positiivisena uutisena saimme kuulla talouskatsauksen yhteydessä, että kaupungin viime kuukausien aikana tekemät rajut säästötoimet ovat alkaneet tuottaa tulosta. Vaikka vuoden 2014 tulos tulee edelleen jäämään reilusti alijäämäiseksi, on se kuitenkin huomattavasti parempi kuin mitä vielä muutama kuukausi sitten pelättiin. Tiukalla budjettikurilla, sijaisten ottamisen rajoittamisella ja muilla säästötoimenpiteillä on siis saatu jotakin aikaan. Ikävä kyllä tehtävää on kuitenkin vielä paljon, ennen kuin talous saadaan kokonaisuudessaan tasapainoon. Työ on välttämätöntä, jotta voimme turvata taloudellisesti vakaan, toimivan kunnan myös tuleville sukupolville. Emme voi jättää heitä velkataakan alle, se ei olisi reilua.

Puitteiltaan maanantain valtuuston kokous poikkesi normaalista aika lailla, kun äänestyksissä ja puheenvuorojen pyytämisessä käytettävät laitteistot eivät toimineet. Pidetyt äänestykset toivat siis meille mukavaa taukoliikuntaa, kun nousimme aina seisomaan oman mielipiteemme ilmaisemiseksi. Myös puheenvuoropyyntöjen osalta kokouksen puheenjohtaja pysyi esimerkillisesti tilanteen tasalla, valtuutettujen suuresta määrästä huolimatta, jakaen puheenvuorot käsitykseni mukaan hyvinkin oikeassa järjestyksessä. Haastetta toi kuitenkin se, että valtuutetuilla ei ollut käsitystä, ketkä kaikki ovat käyttämässä puheenvuoroja kussakin käsiteltävässä asiassa, jolloin piti ikään kuin varmistaa, että eri puolueiden näkökulmat tulevat keskustelussa varmuudella esiin. Toivotaan siis, että laitteet saadaan kuntoon ennen seuraavaa valtuustoa.  

 

Vaasan Lähetysjuhlat lähestyvät

Tiistai 27.5.2014 - Juha Silander

Vaasan valtakunnalliset Lähetysjuhlat 2014 lähestyvät kovaa vauhtia! Juhlat pidetään 6.-8.6.2014.

Juhlavalmisteluita on tehty jo yli puolitoista vuotta. Vielä jokin aika sitten juhlat tuntuivat kaukaisilta ja asioiden valmisteluun tuntui olevan lähes loputtomasti aikaa. Mutta nyt yhtäkkiä sitä tajuaakin, että juhlat ovat jo reilun viikon kuluttua!

Olen itse saanut toimia kansliatoimikunnan puheenjohtajana sekä työvaliokunnan ja päätoimikunnan jäsenenä. Erityisesti työvaliokunnan jäsenyys on avannut aivan uusia näkökulmia suurjuhlien järjestämiseen. Ei osaisi kuvitellakaan, kuinka paljon pieniä ja myös suuria asioita pitää käsitellä ja valmistella, että onnistuneet juhlat saadaan aikaan. Tiedonkulun turvaaminen on ehkä asioista kaikkein tärkein.

Vaasan jäähalli, Vaasa Arena, muuntautuu ensi viikon aikana valtakunnallisten juhlien päänäyttämöksi. Juhlille odotetaan peräti 10 000 kävijää.

On ollut mahtavaa huomata, kuinka suuri joukko vaasalaisia on lähtenyt mukaan talkootöihin - talkoolaisia on ilmoittautunut juhlille jo lähes 800! Hyvällä valmistelulla ja upealla talkoolaisjoukolla juhlista saadaan varmasti ikimuistoiset!

Olette kaikki sydämellisesti tervetulleita Veden äärelle!

 

 

Kokoomus EU-vaalien suurin puolue!

Maanantai 26.5.2014 - Juha Silander

Kehittämisen tavoitteet hukassa?

Keskiviikko 7.5.2014 - Juha Silander

Vaasan kaupunginhallitus päätyi 24.3.2014 kokouksessaan palauttamaan valmisteluun käsittelyssä olleen sivistystoimen organisaatiouudistuksen. Syytä palauttamiseen olikin, sillä esitetyssä mallissa on useita ongelmakohtia.

Mallin mukaan nykyisin varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan alaisuudessa olevat asiat jaettaisiin jatkossa hallinnollisesti kolmeen eri palvelukokonaisuuteen: varhaiskasvatus omakseen sekä suomen- ja ruotsinkielinen perusopetus omikseen. Varhaiskasvatus ja perusopetus toimivat nyt yhdessä; miksi siis hallintoa tässä lisättäisiin, kun sitä pikemminkin pitäisi keventää?

Vaasassa on pitkään tehty työtä luontevan kaksi- ja monikielisyyden edistämiseksi. Yhteistyö yli kielirajojen onkin monessa kohdin erinomaista ja esimerkillistä. Halutaanko tämä kaikki nyt romuttaa, jakamalla perusopetus kahteen erilliseen kieliryhmään? Kuntalain vaatimat kieliryhmien erilliset hallintoelimet opetustoimessa voidaan jatkossakin toteuttaa jaostoilla. Laki ei edellytä kieliryhmien täydellistä eriyttämistä toisistaan.

Edelleen esityksen mukaan liikuntapalvelut sijoitettaisiin suomenkielisen perusopetuksen yhteyteen. Miten kävisi työssäkäyvien aikuisten ja ikäihmisten liikuntapalveluille? Kuka niistä huolehtisi jatkossa? Kaikki liikunta ei ole eikä pidäkään olla koulukeskeistä.

Kulttuuripalveluiden yhdistäminen yhdeksi suureksi kokonaisuudeksi tuntuu sekin hurjalta tavoitteelta. Mahdollisessa yhdistämisessä on joka tapauksessa ensiarvoisen tärkeää huolehtia siitä, että kaikki kulttuurin alat saavat tasapuolisesti äänensä kuuluviin, myös määrärahoja jaettaessa. Oppisopimustoimiston ja Arbiksen liittäminen nykyisen toisen asteen koulutuksen yhteyteen lienee mahdollista, tekeväthän tahot jo tälläkin hetkellä jonkin verran yhteistyötä.

Luottamushenkilöille vakuutellaan, että nyt esitetty organisaatiouudistus koskee ainoastaan virkamiesorganisaatiota, eikä tehtävillä päätöksillä ole mitään vaikutusta myöhemmin käsiteltävään luottamushenkilöorganisaatioon. Tosiasia kuitenkin on, että päätökset väistämättä ohjaavat myös sitä, kuinka monta ja minkälaisia lautakuntia sivistystoimessa jatkossa on. Pahin skenaario olisi yhden lautakunnan sivistystoimi. Tällöin lautakunnalle alistettaisiin päätettäväksi niin suuria kokonaisuuksia, etteivät luottamushenkilöt enää todellisuudessa pystyisi paneutumaan asioiden yksityiskohtiin eivätkä tuomaan omaa osaamistaan päätöksenteon tueksi. Lautakunnasta tulisi kumileimasin, demokratian irvikuva.

Uudistuksiin on tarvetta, mutta päätöksiä ei tule tehdä hatarin perustein.

Neuvottelun jalo taito

Keskiviikko 14.11.2012 - Juha Silander

Maanantaina se sitten virallisesti alkoi - uuden kaupunginvaltuuston työskentely. Kokous, jonka kaikki ajattelivat menevän nopeasti ja sujuvasti, päätyikin melkoiseksi showksi, jossa väännettiin useaan otteeseen paikkajaoista, päästiin jopa pitämään valinnoista vaalejakin. Äänestäminen toki on aivan normaalia valtuuston kokouksissa, mutta erittäin harvoin joudutaan turvautumaan suhteelliseen vaalitapaan henkilövalinnoissa, asiat on yleensä saatu neuvoteltua valmiiksi etukäteen.

Äänestämisessä ei sinänsä ole mitään huonoa. Sehän pikemminkin osoittaa demokratian toimivan. Ikävää sen sijaan on se, että paikkaneuvotteluissa ei olla päästy kaikkia osapuolia tyydyttävään lopputulokseen. Siitähän tarve äänestää kertoo. Toivon sydämestäni, että sopu löytyy lautakuntapaikoista neuvoteltaessa, olisi todella tylsää äänestää niistäkin. Ja sitä paitsi, hedelmällinen valtuustotyöskentely edellyttää, että kaikki puolueet vetävät yhtä köyttä. Kaikilla on kuitenkin lopulta sama päämäärä - oman kotikaupungin kehittäminen entistä paremmaksi paikaksi elää, meille kaikille.

Selvää on, että neuvottelijat eivät ole helpon tilanteen edessä. Kaupungin lukemattomien luottamuspaikkojen jakaminen pisteytysjärjestelmienkään avulla ei todellakaan ole yksinkertaista. Usein käy sitä paitsi niin, että monet ryhmittymät ovat kiinnostuneita juuri samasta, yksittäisestä luottamustehtävästä, eikä kompromisseihin haluttaisi suostua. Jonkun on lopulta pakko antaa periksi, jotta asiassa päästään eteenpäin. Tällöin kuitenkin yleensä halutaan jotakin tilalle, ikään kuin korvauksena menetetystä "edusta". Kyseessä on melkoinen palapeli, jossa tunteet helposti käyvät kuumina. Ja, kun palapeli on puolueiden välillä saatu rakennettua, jatkuu sama vääntö yksittäisten puolueiden sisällä, nimettäessä henkilöitä puolueen saamille paikoille. Suurena vaarana on, että asiatason riitelemisen lisäksi myös ihmisille tulee erimielisyyksiä. Tämä ei missään nimessä voi olla paikkajakotyön tarkoitus. 

Nyt siis toivon ymmärrystä, malttia ja kuuntelun taitoa kaikille neuvottelijoille, kaikissa ryhmissä. Hyvässä hengessä käydyt neuvottelut tuottavat varmasti kaikkia tyydyttävän lopputuloksen, ja silloin tulevista valtuustovuosista tulee mahdollisimman onnistuneet, kaikkien kannalta.

Tästä se alkaa!

Idearikkaat vaasalaiset

Lauantai 27.10.2012 - Juha Silander

Vaalikampanjointi alkaa olla lopuillaan, huomenna (su 28.10.2012) on vihdoin varsinainen vaalipäivä. Viimeiset viikot ovat olleet todella upeita ja palkitsevia, ei vähiten siksi, että olen saanut keskustella satojen vaasalaisten kanssa siitä, miltä oman kotikaupunkimme tulisi näyttää tulevaisuudessa.

Kehitysideoita on esitetty niin vanhustenhuoltoon, sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen, asuin- ja yritystonttien kaavoittamiseen, Botniahallin nykyistä laajempaan hyötykäyttöön, kielikylvyn ja kaksikielisen kampusmallin kehittämiseen kuin myös muun muassa kaupungin taloustilanteen parantamiseen. Listaa voisi jatkaa lähes loputtomiin.

Olen erittäin kiitollinen kaikista saamistani ideoista ja ehdotuksista. Toivon sydämestäni, että mikäli huomenna tulen valituksi Vaasan uuteen kaupunginvaltuustoon, olette kaikki minuun edelleen yhteydessä tulevan nelivuotiskauden aikana ja jaatte näkemyksiänne siitä, mikä toimii ja mikä ei.

Kuten vanha sanonta sanoo, vain annetut äänet lasketaan. Nyt siis pyydän nöyrimmin, että muistaisitte jokainen käydä äänestämässä. Jokaista ääntä tarvitaan! Suuret kiitokset avustanne ja tuestanne!

Vanhusten paikka?

Sunnuntai 21.10.2012 - Juha Silander

Viime aikoina on puhuttu paljon huoltosuhteen muutoksista, kustannusten noususta ja vanhusten vaihtoehtoisista hoitamistavoista. Väistämättäkin tulee sellainen tunne, että vanhuksia pidetään rasitteena yhteiskunnalle. Näin ei missään nimessä tule ajatella! Ihmiset, jotka nyt ovat vanhuusiässä, ovat aikoinaan rakentaneet Suomea ja omilla maksamillaan veroilla myös pitäneet huolta yhteiskuntamme hyvinvoinnista. Nyt on meidän, nykyisten veronmaksajien, luonnollisesti aika auttaa näitä vanhuksia turvaamalla heille tasokkaat elinolosuhteet ja onnellinen vanhuus.

Vanhuksiin suhtaudutaan helposti aliarvioiden. Tässä meillä kaikilla on parannettavaa. Vaikka vanhuksen ulkokuori olisi jo kuinka hauras tahansa, on hän sisältä edelleen se sama ihminen kuin 50 vuotta sitten. Monet vanhukset ovat mieleltään yllättävänkin vireitä. Meidän jokaisen tulee huolehtia siitä, että vanhuksilla riittää mielekästä tekemistä sekä iloisia, auttavaisia ihmisiä ympärillä. Vanhusten tulee voida kokea, että heistä aidosti välitetään.

Missä vanhusten sitten tulisi asua, kotona vai hoitolaitoksissa? Asiaan ei ole yhtä, oikeaa vastausta. Mikäli vanhus nimenomaan haluaa asua kotona ja sen voidaan katsoa olevan hänelle turvallinen vaihtoehto, tämä tulee ehdottomasti mahdollistaa. Jos taas vanhus ei tule toimeen itsekseen eikä kotona asuminen, kotisairaanhoidon lukuisista käynneistä huolimatta, ole enää täysin turvallista, on vanhukselle löydyttävä paikka hoitolaitoksesta pikimmiten. Omaiset saattavat asua satojen, jopa tuhansien kilometrien päässä, joten kunnalla on ehdoton velvollisuus ja vastuu vanhusten hyvinvoinnista.

Vanhukset eivät ole yhteiskuntamme rasite, vaan tärkeä osa niin historiaamme kuin nykypäiväämmekin. Onnellinen vanhuus on meidän jokaisen oikeus!