Terveiset valtuustosta

Maanantai 23.5.2016 - Juha Silander

Päätimme juuri Vaasan kaupunginvaltuustossa äänestyksen jälkeen, että Vaasassa on jatkossakin lautakuntia ja niiden jäsenistä 1/3 voi olla muitakin kuin valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Lisäksi päätimme poistaa linjauksen, jonka mukaan vähintään yhden lautakunnan jäsenistä tulisi pakosti olla kaupunginhallituksen jäsen. Eli jatkossakin merkittäviin luottamuspaikkoihin voidaan valita myös muita kuin äänikuninkaita ja -kuningattaria, eikä Vaasaan synny harvainvaltaa tukevaa järjestelmää. Toisin sanoen, äänimäärän lisäksi voidaan huomioida myös ihmisen ammattitaito ja soveltuvuus.

Olen tähän ratkaisuun erittäin tyytyväinen! Demokratia voitti.

Vaasan malli

Torstai 29.1.2015 - Juha Silander

 

Vaasan kaupunginvaltuusto käsitteli maanantain 26.1.2015 kokouksessaan luottamushenkilöorganisaation uudistamista käyden läpi erityisesti niin sanottua Vaasan mallia, jota luottamushenkilöorganisaation kehittämiseen perehtynyt työryhmä esittää väliraportissaan.

Ohessa valtuuston kokouksessa aiheesta käyttämäni puheenvuoro:

"Luottamushenkilöorganisaation kehittämistoimikunta on tehnyt hyvää ja perusteellista työtä selvittäessään eri vaihtoehtoja luottamushenkilöorganisaation rakentamiselle Vaasassa, tulevaisuudessa.

Ajatus siitä, että osa lautakuntien jäsenistä olisi aina valtuutettuja ja varavaltuutettuja, kuulostaa järkevältä. Tällöin viesti lautakuntien ja valtuuston välillä saadaan parhaalla mahdollisella tavalla kulkemaan.

Hienoa on samalla kuitenkin myös se, että lautakuntiin voitaisiin jatkossakin valita myös muita vaikuttamistyöstä kiinnostuneita vaasalaisia. Meillä on kaupungissamme lukuisia ammattitaitoisia, kokeneita luottamushenkilöitä, jotka eivät ole päätyneet kaupunginvaltuuston jäseniksi. Heidän tärkeää panostaan ei tule väheksyä.

Pidän tärkeänä, että luomme mallin, jonka kautta saamme jatkossakin runsaasti motivoituneita, asioihin perehtyneitä ihmisiä ehdolle kunnallisvaaleissa ja sitä kautta kaupungin luottamushenkilöiksi, vaikuttamaan yhteisiin asioihin.

Malli esittää, että suurten lautakuntien puheenjohtajina toimisivat kaupunginhallituksen jäsenet. Toivoisin, että toimikunta vielä harkitsisi tätä uudelleen. En pidä perusteltuna, että valtaa keskitetään liiaksi muutamille ihmisille. Kunnallisen päätöksenteon perusajatuksena on kuitenkin mahdollisimman laaja-alainen demokratia, ei harvainvalta.

Ymmärrän täysin toimikunnan ajatuksen siitä, että kaupunginhallituksen tulisi koko ajan olla mahdollisimman hyvin ajan tasalla eri lautakunnissa käsiteltävistä asioista ja niiden taustoista. Tämä voitaisiin kuitenkin hoitaa myös esimerkiksi myöntämällä suurten lautakuntien puheenjohtajille puhe- ja läsnäolo-oikeus kaupunginhallituksen kokouksiin. Näin valtaa saataisiin jaettua useammalle henkilölle, ja kuitenkin yhteys lautakuntien ja kaupunginhallituksen välillä säilyisi. On tärkeää muistaa, että viisaus ei asu vain yksissä ihmisissä.

Vallan liiallinen keskittäminen johtaisi myös siihen, että tiettyjen luottamushenkilöiden työmäärä muodostuisi kohtuuttomaksi. Mallia ei missään nimessä tule rakentaa niin, että merkittävät luottamustehtävät ovat tosiasiallisesti vain eläkeläisten ja opiskelijoiden hoidettavissa.

Tekstissä viitataan luottamustoimien palkkiojärjestelmän kehittämiseen ja jopa luottamushenkilöiden mahdolliseen osa- ja kokopäiväisyyteen, edellä mainitun työn kuormittavuuden vähentämiseksi. En pidä tällaista järjestelyä kannatettavana. Tosiasiassa: erittäin harva työssäkäyvä ihminen pystyy vähentämään työtuntejaan luottamustehtäviensä takia; näin siis riippumatta siitä, maksetaanko luottamustehtävistä huomattavaa palkkiota tai ei. Esitetty malli toimisikin käytännössä vain esimerkiksi osa-aikaeläkkeelle siirtymistä harkitseville. Luottamushenkilöorganisaatio tulee kuitenkin pystyä rakentamaan niin, että kaikilla on tosiasiallinen mahdollisuus ottaa tehtävät vastaan. Lisäksi, kaupunkimme koko on mielestäni liian pieni ammattipoliitikkomallille.

Toimikunnan pohdinnoissa on paljon hyvää ja taustalla olevat uudistamisen tavoitteet ovat ehdottoman kannatettavia. Toivon kuitenkin, että toimikunta huomioi tänään esille tulevat näkökulmat jatkotyöskentelyssään ja kysyy edelleen kaikilta valtuutetuilta aktiivisesti mielipiteitä prosessin edetessä, erityisesti siinä vaiheessa, kun aletaan hahmotella tulevien lautakuntien määrää, jakoa ja nimikkeitä. Yhdessä saamme varmasti rakennettua toimivan, Vaasan menestystä edistävän luottamushenkilömallin."

Kehittämisen tavoitteet hukassa?

Keskiviikko 7.5.2014 - Juha Silander

Vaasan kaupunginhallitus päätyi 24.3.2014 kokouksessaan palauttamaan valmisteluun käsittelyssä olleen sivistystoimen organisaatiouudistuksen. Syytä palauttamiseen olikin, sillä esitetyssä mallissa on useita ongelmakohtia.

Mallin mukaan nykyisin varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan alaisuudessa olevat asiat jaettaisiin jatkossa hallinnollisesti kolmeen eri palvelukokonaisuuteen: varhaiskasvatus omakseen sekä suomen- ja ruotsinkielinen perusopetus omikseen. Varhaiskasvatus ja perusopetus toimivat nyt yhdessä; miksi siis hallintoa tässä lisättäisiin, kun sitä pikemminkin pitäisi keventää?

Vaasassa on pitkään tehty työtä luontevan kaksi- ja monikielisyyden edistämiseksi. Yhteistyö yli kielirajojen onkin monessa kohdin erinomaista ja esimerkillistä. Halutaanko tämä kaikki nyt romuttaa, jakamalla perusopetus kahteen erilliseen kieliryhmään? Kuntalain vaatimat kieliryhmien erilliset hallintoelimet opetustoimessa voidaan jatkossakin toteuttaa jaostoilla. Laki ei edellytä kieliryhmien täydellistä eriyttämistä toisistaan.

Edelleen esityksen mukaan liikuntapalvelut sijoitettaisiin suomenkielisen perusopetuksen yhteyteen. Miten kävisi työssäkäyvien aikuisten ja ikäihmisten liikuntapalveluille? Kuka niistä huolehtisi jatkossa? Kaikki liikunta ei ole eikä pidäkään olla koulukeskeistä.

Kulttuuripalveluiden yhdistäminen yhdeksi suureksi kokonaisuudeksi tuntuu sekin hurjalta tavoitteelta. Mahdollisessa yhdistämisessä on joka tapauksessa ensiarvoisen tärkeää huolehtia siitä, että kaikki kulttuurin alat saavat tasapuolisesti äänensä kuuluviin, myös määrärahoja jaettaessa. Oppisopimustoimiston ja Arbiksen liittäminen nykyisen toisen asteen koulutuksen yhteyteen lienee mahdollista, tekeväthän tahot jo tälläkin hetkellä jonkin verran yhteistyötä.

Luottamushenkilöille vakuutellaan, että nyt esitetty organisaatiouudistus koskee ainoastaan virkamiesorganisaatiota, eikä tehtävillä päätöksillä ole mitään vaikutusta myöhemmin käsiteltävään luottamushenkilöorganisaatioon. Tosiasia kuitenkin on, että päätökset väistämättä ohjaavat myös sitä, kuinka monta ja minkälaisia lautakuntia sivistystoimessa jatkossa on. Pahin skenaario olisi yhden lautakunnan sivistystoimi. Tällöin lautakunnalle alistettaisiin päätettäväksi niin suuria kokonaisuuksia, etteivät luottamushenkilöt enää todellisuudessa pystyisi paneutumaan asioiden yksityiskohtiin eivätkä tuomaan omaa osaamistaan päätöksenteon tueksi. Lautakunnasta tulisi kumileimasin, demokratian irvikuva.

Uudistuksiin on tarvetta, mutta päätöksiä ei tule tehdä hatarin perustein.