Korkeakoulujen yhteistyöhön liikettä

Perjantai 22.4.2016 - Juha Silander + kolme muuta kokoomuslaista

Vaasalla olisi kaikki menestymisen avaimet kädessä, jos niitä vain osattaisiin käyttää oikein. Monipuolinen korkea-asteen opetus ja tutkimustoiminta, energia-alan valmistavaan vientiteollisuuteen keskittynyt elinkeinoelämä sekä monipuoliset ja laadukkaat hyvinvointiyhteiskunnan palvelut muodostavat reseptin kansainväliseen menestykseen ja inhimilliseen hyvään Vaasan seudulla.

Korkeakoulumme tuottavat elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden palvelukseen runsaasti osaavaa työvoimaa. Korkeakoulutus yhdessä tutkimustoiminnan kanssa onkin Vaasan seudun tärkeimpiä menestystekijöitä. Yksistään yliopisto tuottaa alueellemme suorina ja välillisten vaikutustensa kautta noin 150 miljoonaa euroa.

Olemme pärjänneet hyvin menneisyydessä, mutta emme voi tuudittautua siihen. Menestyäksemme myös tulevaisuudessa tarvitsemme sitä samaa pioneerihenkeä, jota on löytynyt silloin, kun kaupunkiimme on työllä ja vaivalla saatu kauppakorkeakoulu. Tavoitetaso on asetettava tässä korkealle.

Alueemme teollisuus tuottaa vientiin maailman parhaita energiaratkaisuja. Tätä varten on rakennettava maailman parasta tutkimusta ja osaamista tuottava tutkimus- ja koulutuskeskittymä. Sen tulisi toimia tiiviisti yhdessä elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden kanssa, auttaen niitä luomaan jälleen uusia tuotteita maailmanmarkkinoille.

Korkeakoulujen yhteistyössä on käännettävä uusi vaihde päälle. Jo julkistettu Vaasan yliopiston ja Vaasan sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulujen hallinnollinen ja joustavia opintopolkuja alemman asteen korkeakoulututkinnosta yliopistoon mahdollistava yhteistyö on hyvä alku. Sitä jatkaa hienolla tavalla yliopiston ja Hankenin juuri julkistettu yhteistyö. Kaupungissamme on kuitenkin kuusi korkeakoulua ja 13 000 opiskelijaa. Yhteistyölle on siis vielä runsaasti tilaa.

Tulevaisuuden Vaasalla tulisi olla yksi vahva, kolmekielinen ja monialainen yliopisto ja yksi vastaava ammattikorkeakoulu. Niiden vahvuuksina olisivat tiivis linkittyminen energia-alan teollisuuteen ja innovaatiotoimintaan sekä monikulttuurisuuden ja kielellisen moninaisuuden mahdollisuudet. Korkeakoulujen tulisi luoda strateginen kumppanuus tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnassa Uumajan yliopiston kanssa. Yhteensä näissä kaupungeissa on yli 45 000 opiskelijaa. Opetuksessa on otettava uusimmat menetelmät käyttöön ja luotava kannusteita sekä opiskelijoille että tutkijoille tulla Vaasaan kaikkialta maailmasta.

Tarvitsemme päättäväisiä, rohkeita ratkaisuja ja laajaa yhteistyötä paikallisesti ja valtakunnallisesti. Yhteistyö yli julkisten laitosten rajojen, kielirajojen ja tieteenalarajojen on välttämätöntä tulevaisuuden menestyksen turvaamiseksi. Valtakunnallisesti on ymmärrettävä, että Suomen voimakkaimmin kasvava alue tarvitsee lisää panostuksia. Vaasan seutu tuottaa jo kaksi prosenttia koko Suomen bruttokansantuotteesta ja on laman jälkeen kyennyt luomaan lukumääräisesti enemmän yksityisiä työpaikkoja kuin Helsinki. Jos hallitus todella haluaa investoida kasvuun ja työllisyyteen, on heidän investoitava Vaasaan ja vaasalaiseen korkeakoulutukseen.

Haastamme alueen elinkeinoelämän mukaan korkeakoulutuksen kehittämiseen. Jos alueen poliitikot, elinkeinoelämän vaikuttajat sekä yritykset lisäävät aktiivista osallistumistaan kehitystyöhön, saamme varmasti toivottua liikettä aikaiseksi. Yhteistyö on tuottanut jo hienoja tuloksia esimerkiksi Vaasa Energy Business Center -tutkimuslaitoksen muodossa. Tämä projekti on poikinut sarjan investointeja ja työpaikkoja. Asetetaan yhdessä kunnianhimon taso korkealle ja toteutetaan unelmamme.

Vaasan malli

Torstai 29.1.2015 - Juha Silander

 

Vaasan kaupunginvaltuusto käsitteli maanantain 26.1.2015 kokouksessaan luottamushenkilöorganisaation uudistamista käyden läpi erityisesti niin sanottua Vaasan mallia, jota luottamushenkilöorganisaation kehittämiseen perehtynyt työryhmä esittää väliraportissaan.

Ohessa valtuuston kokouksessa aiheesta käyttämäni puheenvuoro:

"Luottamushenkilöorganisaation kehittämistoimikunta on tehnyt hyvää ja perusteellista työtä selvittäessään eri vaihtoehtoja luottamushenkilöorganisaation rakentamiselle Vaasassa, tulevaisuudessa.

Ajatus siitä, että osa lautakuntien jäsenistä olisi aina valtuutettuja ja varavaltuutettuja, kuulostaa järkevältä. Tällöin viesti lautakuntien ja valtuuston välillä saadaan parhaalla mahdollisella tavalla kulkemaan.

Hienoa on samalla kuitenkin myös se, että lautakuntiin voitaisiin jatkossakin valita myös muita vaikuttamistyöstä kiinnostuneita vaasalaisia. Meillä on kaupungissamme lukuisia ammattitaitoisia, kokeneita luottamushenkilöitä, jotka eivät ole päätyneet kaupunginvaltuuston jäseniksi. Heidän tärkeää panostaan ei tule väheksyä.

Pidän tärkeänä, että luomme mallin, jonka kautta saamme jatkossakin runsaasti motivoituneita, asioihin perehtyneitä ihmisiä ehdolle kunnallisvaaleissa ja sitä kautta kaupungin luottamushenkilöiksi, vaikuttamaan yhteisiin asioihin.

Malli esittää, että suurten lautakuntien puheenjohtajina toimisivat kaupunginhallituksen jäsenet. Toivoisin, että toimikunta vielä harkitsisi tätä uudelleen. En pidä perusteltuna, että valtaa keskitetään liiaksi muutamille ihmisille. Kunnallisen päätöksenteon perusajatuksena on kuitenkin mahdollisimman laaja-alainen demokratia, ei harvainvalta.

Ymmärrän täysin toimikunnan ajatuksen siitä, että kaupunginhallituksen tulisi koko ajan olla mahdollisimman hyvin ajan tasalla eri lautakunnissa käsiteltävistä asioista ja niiden taustoista. Tämä voitaisiin kuitenkin hoitaa myös esimerkiksi myöntämällä suurten lautakuntien puheenjohtajille puhe- ja läsnäolo-oikeus kaupunginhallituksen kokouksiin. Näin valtaa saataisiin jaettua useammalle henkilölle, ja kuitenkin yhteys lautakuntien ja kaupunginhallituksen välillä säilyisi. On tärkeää muistaa, että viisaus ei asu vain yksissä ihmisissä.

Vallan liiallinen keskittäminen johtaisi myös siihen, että tiettyjen luottamushenkilöiden työmäärä muodostuisi kohtuuttomaksi. Mallia ei missään nimessä tule rakentaa niin, että merkittävät luottamustehtävät ovat tosiasiallisesti vain eläkeläisten ja opiskelijoiden hoidettavissa.

Tekstissä viitataan luottamustoimien palkkiojärjestelmän kehittämiseen ja jopa luottamushenkilöiden mahdolliseen osa- ja kokopäiväisyyteen, edellä mainitun työn kuormittavuuden vähentämiseksi. En pidä tällaista järjestelyä kannatettavana. Tosiasiassa: erittäin harva työssäkäyvä ihminen pystyy vähentämään työtuntejaan luottamustehtäviensä takia; näin siis riippumatta siitä, maksetaanko luottamustehtävistä huomattavaa palkkiota tai ei. Esitetty malli toimisikin käytännössä vain esimerkiksi osa-aikaeläkkeelle siirtymistä harkitseville. Luottamushenkilöorganisaatio tulee kuitenkin pystyä rakentamaan niin, että kaikilla on tosiasiallinen mahdollisuus ottaa tehtävät vastaan. Lisäksi, kaupunkimme koko on mielestäni liian pieni ammattipoliitikkomallille.

Toimikunnan pohdinnoissa on paljon hyvää ja taustalla olevat uudistamisen tavoitteet ovat ehdottoman kannatettavia. Toivon kuitenkin, että toimikunta huomioi tänään esille tulevat näkökulmat jatkotyöskentelyssään ja kysyy edelleen kaikilta valtuutetuilta aktiivisesti mielipiteitä prosessin edetessä, erityisesti siinä vaiheessa, kun aletaan hahmotella tulevien lautakuntien määrää, jakoa ja nimikkeitä. Yhdessä saamme varmasti rakennettua toimivan, Vaasan menestystä edistävän luottamushenkilömallin."